Safety *tirsk*

Olin lokakuussa myyntipalaverissa orastavalla kansainvälisellä asiakkaalla. Sairaalan IT-johtaja toimi niin kuin itsekin toimisin ostajan puolella: loppuun asti hiottujen slaidien ja mainospuheiden sijaan hän halusi nähdä alustamme sovellettuna käytäntöön. Demo toki on lähes poikkeuksetta osa jokaisen uuden asiakkaan tapaamista. Tällä kertaa kiinnostuksen yksityiskohtaisuus kuitenkin hurmasi minut totaalisesti. Jokaisen perustelumme perään tuli tarkentava jatkokysymys, jottei kenellekään jäänyt epäselväksi miten tuotteemme vastaavat heidän tarpeisiinsa.

Turvallisuuden ja laadun kanssa työskentelevät tietävät näihin käsitteisiin liittyvän haasteen: Miten todistan aukottomasti oman tuotteemme käyttämisen positiivisen kontribuution asiakkaan kassavirtaan? Tiedetään, että tuhoisan onnettomuuden jälkeen lentoyhtiön konkurssi on todennäköinen. Tälle voidaan laskea hinta, ja onnettomuuteen joutuminen pyritäänkin estämään monin keinoin. Konehankinnoilla, koulutuksella, jäänpoistolla, riittävällä polttoaineen tankkauksella, kalliilla suojajärjestelmillä. Onnettomuuden riski jää joka tapauksessa, vaikka se jokaisen turvallisuuteen sijoitetun dollarin myötä hieman pienenisikin. Lopulta lentoturvallisuus maksimoidaan, kun koneet pidetään maassa paikallaan, mikä ei tee hyvää yhtiön osakkeen arvolle. Kun turvallisuus lopulta koostuu mittaamattoman monista komponenteista, niin paljonko sinun lentoyhtiön omistajana tai johtajana kannattaa maksaa turvallisuuden yksittäisestä osa-alueesta?

Mukavissa tunnelmissa edennyt myyntipalaverimme sai hauskan käänteen, kun minut tiedoillaan hurmannut IT-johtaja vastasi turvallisuuteen liittyneeseen perusteluumme: ”Safety! — dramaattinen tauko ja *tirsk*” Suurieleistä ja harkittua tirskahdusta seuranneen hiljaisen hetken jälkeen nauroimme yhdessä eri alojen ylilääkäreiden kanssa hauskalle tilanteelle. Siitä jatkoimme perusteluidemme listassa luontevasti säästyviä kuluja käsittelevään osioon. IT-johtajan lausahdus oli tietysti sarkastinen heitto tilanteessa, jossa kaikki osapuolet tuntevat hankintojen turvallisuudella perustelemiseen liittyvät haasteet. Silti näkökulma on validi ja kuuluu jokaisen niukkuudesta kärsivän organisaation hyveisiin. Haluamme riittävästi turvaa budjettiimme sopivilla kustannuksilla.

Kaikesta yhdentekevyydestä huolimatta tirskahdus peilailee vakavaa rakenteellista ongelmaa, joka eurooppalaisessakin terveydenhuollossa edelleen muhii. On täysin hyväksyttävää, että turvallisuudesta puhuttaessa ajatellaan vähintään toisella aivolohkolla myös rahaa. Return on investment. Paljonko minä lopulta saan lisää rahaa hankkimalla kauppaamasi tuotteen? Vääränlaiset kompromissit ja erinomaiset panostukset turvallisuudessa ja laadussa muuttuvat näkyviksi kassavirroiksi vasta sitten, kun asiakkaat näkevät laadun sekä turvallisuuden ja valitsevat palvelunsa sen perusteella. Tutkijoiden mukaan, hieman lähteestä riippuen maailman terveydenhuollossa tapahtuu vuosittain noin 400 000 – 1 000 000 kuolemaa, jotka olisivat vältettävissä. Luvut vastaavat minimissään kahden jumbojetin putoamista päivittäin. Tai brutaalimmin kahta WTC-iskujen kaltaista tragediaa. Ei vuodessa vaan viikossa. Ilmailussa tällaisiin lukuihin ei ole totuttu.

Ehkä näin koko maailmassa, mutta meillä Euroopassa ja etenkin Pohjoismaissa terveydenhuollon asiat ovat tietysti paljon paremmin? Ovat toki. Mutta: Suomessa hoidettavista sairaalapotilaista joka sadas saa hoidossa sattuvasta haittatapahtumasta johtuvan vakavan haitan. Haittatapahtumien aiheuttamat lisähoitokustannukset ovat vuositasolla noin miljardi euroa. Tutkimusten mukaan kokonaissummasta ainakin 200 miljoonaa euroa vuodessa olisi säästettävissä. Turvallisuus ja laatu näkyvät kyllä lopulta, mutta meidän asiakkaiden jalkoihin asti vertailukelpoinen tieto ei vielä välity. Turvallisuutta ja laatua kehittävät käytännöt ja kulttuuri kehittyvät pitkällä aikavälillä. Kun terveyspalveluiden läpinäkyvyyden esteet puretaan, pioneerit palkitaan. Myös kassavirrassa mitattuna.

Lue myös