Jakamaton vastuu

Jo pitkään on tiedetty, että potilas itsessään on tekijä, jota kannattaisi hyödyntää potilasturvallisuuden parantamisessa. Kun asiakas osaa ennakoida hoidon vaiheita, hän pystyy parhaimmillaan valvomaan osittain myös itse hoidon edistymistä. Useimmissa yksiköissä potilaan osallistaminen ei toistaiseksi ole kovinkaan systemaattista, vaan potilaan ja hänen lähipiirinsä oma-aloitteinen aktiivisuus määrää hyvin pitkälti sen miten paljon vuorovaikutusta henkilökunnan ja asiakkaiden välille syntyy. On kuitenkin selvää, että menetelmät ja työkalut asiakkaiden osallistamiseksi kehittyvät kiihtyvällä vauhdilla.

Turvallisuus on korkein prioriteetti. Ammattilaisten, jotka turvallisuudesta kussakin tilanteessa lopulta ovat vastuussa, on uskallettava olla sallimatta kompromisseja silloin kun niihin ei ole varaa. On arvioitava tilanne ja sen vaatiessa pysyttävä tiukkana mahdollisen aika- tai kustannuspaineen edessä. Turvallisuustason arviointia ei voi jättää asiakkaan vastuulle.

Kaikesta osallistamisesta huolimatta terveydenhuollossa potilas on monessa vaiheessa passiivinen jäsen, joka näkee, tietää ja ymmärtää ympärillään tapahtuvista asioista vain osan. Kokonaiskuva jää ammattilaiselle. Mikään ei ole ironisempaa kuin aurinkolomalta palaava lentokoneellinen tyytyväisiä matkustajia, jotka taputtavat tohkeissaan koneen jarruttaessa pehmeän laskeutumisen jälkeen. Tällä kertaa he eivät vain tiedä, että kone laskeutui vastoin tavoitetta puoleen väliin kiitotietä ja on jarrutusmatkan ollessa riittämätön hyvää vauhtia suistumassa ulos kiitotien loppupäästä.

Lue myös