Edelläkävijät luovat huomisen standardit

Turvallisuuden ja riskienhallinnan suhteen terveydenhuollossa on totuttu ottamaan mallia ilmailusta. Seminaareissa lentämisen turvallisuutta käyvät kilvan kehumassa räjähtävän karismaattiset hävittäjäsankarit sekä astetta seesteisemmän liikennelentämisen säyseä kerma. Ja mikä ettei, puhuvathan ilmailun tilastot puolestaan: vuonna 2017 kaupallisessa suihkukoneliikenteessä onnettomuuden vuoksi ei menehtynyt yhtäkään matkustajaa koko maailmassa. Korkean riskin toimialoissa on samoja piirteitä, mutta myös huomattavan paljon merkittäviä eroavaisuuksia. Menetelmiä ja rakenteita onkin monistettu toimialalta toiselle vaihtelevalla menestyksellä.

Terveydenhuollon toimintayksiköiden näkökulmasta ”ohjeiden ja vinkkien” tasolle Terveydenhuoltolain, siihen liittyvät asetukset sekä potilasturvallisuusstrategian nivoi viimeksi yhteen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema Potilasturvallisuusopas (2011). Käytännönläheisestä otteestaan huolimatta opas antaa toimintayksiköille valtuudet päättää esimerkiksi riskienhallinnan käytännöistä hyvin itsenäisesti. Myös Potilas- ja asiakastuvallisuusstrategia 2017-2021 on täynnä oivallisia tavoitteita, joista pitäisi pystyä rakentamaan kestävä silta kohti vauhdilla rullaavaa terveydenhuollon arkea.

Karkeasti ottaen ollaan päädytty tilanteeseen, jossa suuri osa toimintayksiköistä seuraa konsensushakuisesti toistensa tulkintoja ja tapoja toteuttaa laista johdetut vaatimukset. Edelläkävijät luovat parhaaksi katsomansa menetelmät. Rohkeudella on tietysti hintansa. Osa oman tien kulkijoista nöyrtyy jossakin vaiheessa palaamaan yleiseen standardiin. Lohduttavaa on kuitenkin tieto, että kyseinen menestysresepti on jonkun toisen edelläkävijän luoma.

Lue myös